TIISTAINA 10. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! En ole yllättynyt saamastani palautteesta. Kaikki me vaadimme oikeudenmukaisia säästöjä, ja sitten kun kysytään, että no, mikä se semmoinen oikeudenmukainen säästö olisi, niin yleisin vastaus on, että pitää säästää jostain muualta. Ja sitten kuulemma huikeita säästöjä saadaan, kun leikataan byrokratiaa ja normeja, ja keskustahan aloitti tämän normienpurkunsa nyt tästä keskioluen siirtämisestä pois noista ruokakaupoista. (Timo Soini: Ja kyläkaupoista!)Edustaja Anttila täällä käytti kovan puheenvuoroon. Samaan aikaan edustaja Anttilan puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että vuositasolla tarvitaan 2 300 000 000 euron säästöt. 2 300 000 000 euron säästöt. Nyt, kun esitetään 26 miljoonan euron säästöjä, niin täällä tomerasti edustaja Anttila vastustaa. Kertokaa meille, mistä ne satojen miljoonien oikeudenmukaiset säästöt, jotka eivät ketään koske, mistä ne tehdään.

 

TORSTAINA 10. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.02

 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun ottaa huomioon tuon kyselytunnin ja nyt täällä käydyn keskustelun, niin tuntuu todellakin siltä, että ei saa leikata niiltä, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, eikä saa leikata niiltä, jotka käyvät töissä. Ja kun kuitenkin leikata pitää, niin mistäs sitten leikataan, kiinalaisiltako? Pitää nyt vielä muistuttaa, että vaikka toistakin mielikuvaa on luotu, niin ei niitä lapsilisiä olla poistamassa vaan tekemässä tämä niihin kohdistuva säästö.Keskustalaisille ystävilleni on pakko sanoa, että teidän kritiikkinne tätä 110 miljoonan euron säästöä kohtaan on epäuskottavaa ja falskia, kun teidän vaihtoehdossanne on tämä 700 miljoonan euron aukko. Korjatkaa ja täyttäkää ensin se, niin palataan sitten asiaan.Ja ministeri Huoviselle, sosiaali- ja terveysministerille, on sanottava, että kyllä sitä tupakan hintaa kannattaa korottaa jo sen takia, että juuri näitä väestöryhmien terveyseroja päästäisiin kaventamaan. (Mauri Pekkarinen: Tässähän se tuli!)

 

TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

Lopettakaamme uudet menoautomaatit – myös opintotuessa

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Pyysin tämän puheenvuoroni alun perin muusta syystä, johon palaan, mutta kun edustaja Lohi ja myös edustaja Elomaa nosti nämä perustuslailliset kysymykset esiin, niin saanen siitäkin lausua muutaman sanan. Minulle ainakin käteen sattui vain korjattu versio, ja siinä ei ollut liitteenä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joten joudun nyt tätä asiaa kommentoimaan yleisemmällä tasolla ja lähinnä sen valossa, mitä täällä edustajat sanoivat.Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että meillä Suomessa perustuslakia tulkitaan liian tiukasti. Kun me korostamme erilaisia perustuslakiin liittyviä säädöksiä ja oikeuksia, tosiasiassa kavennamme muita oikeuksia. Mitä tällä tiukalla tulkinnalla tarkoitan? Jos vaikka katsotaan äsken puheena ollutta koulurauhalainsäädäntöä, niin perustuslakivaliokunta totesi tässäkin esityksessä kaksi perustuslain vastaista säädöstä, vaikka se oli erittäin huolellisesti valmisteltu ja eri näkökohdat huomioinut. Tänne pöydälle on jaettu lakivaliokunnan mietintö esitutkintapaketista, ja eiköhän sieltäkin löytynyt perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslainvastaisuuksia.Nyt täällä ollaan vaatimassa yhdenvertaisuussäädöksen erittäin tiukkaa tulkintaa, laajentavaa tulkintaa. Jos tälle tielle lähdetään, niin monien esimerkiksi veropolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan tai aluepolitiikkaan liittyvien lainsäädösten perustuslainmukaisuus voitaisiin kyseenalaistaa, koska totta kai lainsäätäjä jatkuvasti esimerkiksi veropolitiikassaan, aluepolitiikassaan ja sosiaalipolitiikassaan tekee eroja kansalaisten välillä. Mutta nämä erot eivät tietystikään saa olla mielivaltaisia, ja tämä yhdenvertaisuussäännös on nimenomaan mielivallan kielto, syrjinnän kielto. Mutta jos sitä ruvetaan tulkitsemaan tiukasti ja laajasti näiden erojen tekemisen kielloksi, niin me olemme vielä kummissamme. Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on paljon eläkkeensaajia, jotka ovat sitä mieltä, että tämä suuremmille eläkkeille säädetty lisävero on perustuslain vastainen, ja niin edelleen.

Mitä tiukemmin me tulkitsemme perustuslakia ja viemme yhä laajemmalle sen tiukkaa tulkintaa, sitä enemmän me kavennamme kansan valitseman eduskunnan tosiasiallista toimivaltaa ja luovutamme tässä suhteessa yhä enemmän valtaa niille muutamalle, yhden käden sormin laskettavalle professoritason asiantuntijalle, joita perustuslakivaliokunta näissä asioissa kuulee.

Mutta herra puhemies, varsinainen syy, miksi tänne tulin: Tässä hallituksen esityksessä on hyviä asioita. Esimerkiksi opintolainajärjestelmää uudistetaan järkevällä tavalla ja samoin opintotukikuukausien määrää rajataan. Mutta tässä esityksessä myös opintotuki sidotaan indeksiin ja opintorahaa korotetaan. Kaikki täällä keskustelussa käytetyt puheenvuorot ylistävät ja kiittävät tätä opintorahan sitomista indeksiin, ja useimmissa puheenvuoroissa on vaadittu sen lisäksi opintotukijärjestelmäämme muita parannuksia, jotka siis parantavat opintotukijärjestelmäämme saajan kannalta. Kun näitä puheenvuoroja täällä kuuntelen ja myös tätä hallituksen esitystä katselen, niin jotenkin tuntuu siltä, että täällä ei ollenkaan ymmärretä, mitä kello on lyönyt. Suomen valtio ottaa tänä vuonna yli 9 miljardia euroa velkaa. Se on valtava määrä 54 miljardin budjetissa. Ensi vuonna otamme 7 miljardia velkaa, tämänhetkisen budjettiesityksen mukaan. Mikä on todellinen tilanne joulukuussa 2014, sitä emme tietystikään kukaan tiedä.

Eli samalla kun me elämme runsaasti yli varojemme ja myös pitkällä aikavälillä meillä on miljardien kestävyysvaje, eli syömme enemmän kuin tienaamme, niin me täällä korotamme etuisuuksia. Me parannamme opintotukijärjestelmää, me sidomme opintotuen indeksiin, me korotamme opintorahaa. Ymmärretäänkö täällä eduskunnassa, missä mennään? Tätä ylistetään ja lisää vielä vaaditaan. Meillä on suunnilleen maailman paras ja anteliain opintotukijärjestelmä, mutta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa sitä vielä parannetaan. Eivät opiskelijat ole kaikki köyhiä. Se on aivan väärä käsitys. Köyhien perheiden opiskelijalapset ovat köyhiä. Rikkaiden perheiden opiskelijalapset eivät ole köyhiä. Se, mitä täällä sanottiin, että on niin väärin, että vanhempien tulot ja varallisuus otetaan huomioon, se ei ole yhtään väärin. Päinvastoin, se olisi ihan oikein, että varakkaat ihmiset tukisivat omia lapsiaan, vaikka nämä ovatkin jo 18 vuotta täyttäneitä, näiden opinnoissa. Mutta minun mielestäni on järkyttävää, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa valtakuntamme velkaantuu hurjaa vauhtia, me olemme täällä parantamassa opintotukijärjestelmää.

Keiden te luulette tämän velkamme maksavan takaisin? Nämä samat nuoremmat sukupolvet. Te lastaatte heille (Puhemies koputtaa) miljardeja lisää velkaa ja teette korotuksia samanaikaisesti heidän etuisuuksiinsa. En tiedä, mistä tämä kertoo. Kertooko se siitä, että meiltä kansanedustajilta ja ministereiltä puuttuu todellisuudentaju näissä asioissa? Vai kertooko se siitä, että ministereiden runsaissa avustajajoukoissa on niin paljon entisiä opiskelijapoliitikkoja, jotka osaavat siellä lobata ja edistää nykyopiskelijoiden asiaa, mistä tietysti heille kunnia?

Mutta itse en ymmärrä, että tällaista politiikkaa tehdään. Helpoin säästö on se, että jätetään uusia pysyviä menoja säätämättä. Nyt me säädämme uusia pysyviä menoja. Me sidomme opintotuen indeksiin, me korotamme opintorahaa. Sen jälkeen me kipuilemme, kun etsimme esimerkiksi ensi kevään kehysriihessä säästöjä, puutumme olemassa oleviin menoihin ja vähennämme niistä, mutta samalla toisella kädellä me olemme parantaneet etuisuuksia, lisänneet valtion menoja. Ja kuten sanoin, helpoin säästö on se, että pidättäydytään nyt ensimmäiseksi uusista menoautomaateista, kuten tämä opintorahan sitominen indeksiin on.

Herra puhemies! Haluan ihan lopuksi vielä sanoa, että kun siellä vasemmalla nyt käytetään vastauspuheenvuoroja ja ollaan eri mieltä, niin opintotukijärjestelmässä kannattaa muistaa, että hyvätuloisten ihmisten jälkeläiset opiskelevat pitempään ja enemmän kuin pienituloisten ihmisten jälkeläiset. Eli opintotukijärjestelmässä pienituloiset ihmiset maksavat parempituloisten ihmisten jälkeläisille opintotukea. Se on tulonsiirto pienituloisemmilta ihmisiltä parempituloisten ihmisten jälkeläisille, jos otetaan huomioon se, miten eri varallisuus- ja tuloluokat ovat edustettuina esimerkiksi yliopisto-opiskelijoissa, kun taas veronmaksajien joukossa, kuten tiedätte, pieni- ja keskituloiset ovat erittäin hyvin edustettuina. Mutta tämä ei ollut minun pointtini. Minun pointtini on se, että yrittäkää nyt, kollegat, ymmärtää, missä tässä maassa mennään, ja lopettakaa näiden etuisuuksien korottaminen ja lisäetuisuuksien vaatiminen, kun nykyistenkin etuisuuksien ja palvelujen rahoittamisessa tänä vuonna, ensi vuonna ja lähivuosina on vallan riittävän vaativa tehtävä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia. – Viittaan taas yhteisesti hyväksyttyyn menettelytapakäytäntöön ja 5 minuutin puheenvuorojen suosituspituuteen.