TIISTAINA 17. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari puheenvuorossaan totesi, että tämä hallituksen esitys alv:n alarajan korottamiseksi ja sen huojennusalueen rajan korottamiseksi on aivan mitätön, ja minäkään en haluaisi liioitella tämän esityksen merkitystä. Totta kai joillekin pienyrittäjille nämä rajojen korjaukset tuovat tilanteeseen parannusta, mutta on ihan selvää, että jotta voisimme tukea yrittäjyyttä ja työntekoa, me tarvitsemme paljon muitakin uudistuksia: me tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka lisäävät paikallisen sopimisen mahdollisuutta; me tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka alentavat työntekijöiden palkkaamisen kynnystä – jos ajatellaan ihan pientä yritystä, jo se, että koeaika nykyisestä neljästä kuukaudesta pidennettäisiin, voisi rohkaista yrittäjää herkemmin palkkaamaan uuden työntekijän; ja tarvitsemme tietysti työelämässä myös sellaisia pelisääntöjä, että laittomia lakkoja ei tehtäisi – on tosi harmillista, että työmarkkinaosapuolten neuvottelut tästä asiasta ovat ainakin toistaiseksi katkenneet.Haluaisin kuitenkin edustaja Kalmarille vielä todeta, kun hän moitti tätä esitystä mitättömäksi, ja niin kuin sanottu en minäkään halua sen merkitystä liioitella, mutta kun en muista: Kun viime vaalikaudella keskusta oli pääministeripuolue, nostettiinko sitä alarajaa silloin, ja miten sitä huojennusalueen rajaa, nostettiinko sitä silloin? Ja nyt en ole kyllä ihan varma – voi olla, että jopa nostettiin – mutta kun keskusta oli myös edellisen vaalikauden pääministeripuolue, nostettiinko sitä alarajaa silloin, ja nostettiinko sitä huojennusaluetta silloin? Miten se keskustan viisaus ja tieto siitä, mitä pitäisi tehdä, onkaan karttunut niin kovasti juuri oppositiosta käsin?

 

KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 kello 14.03

Suomi nousee työnteolla ja yrittäjyydellä

Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhemies! Muutama esillä ollut asia.Ensinnäkin on myönnettävä, että valitettavasti hallituksen veropolitiikka on ollut poukkoilevaa, esimerkiksi yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden osalta, ja on hyvä asia, että verovähennys palautetaan ennalleen sen leikkauksen jälkeen, joka hallituksen esityksestä tälle vuodelle tehtiin. Olen myös varma siitä, että yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen vaikutti kielteisesti esimerkiksi Lapin matkailukohteiden ravintoloiden myyntiin ja sitä kautta myös työllisyyteen siellä.Toinen asia, tämä lapsivähennys: Lapsilisiä oli leikattava samalla kun pyrittiin vähän kaikkialta säästöjä löytämään valtiontalouden tasapainottamiseksi. Kun usein sanotaan, että miksi ette leikkaa hallinnosta, miksi leikkaatte tulonsiirroista ja palveluista, niin kyllä hallinnostakin on leikattu, valitettavasti on jouduttu leikkaamaan. Tänään oli ilmeisesti toistatuhatta poliisia marssimassa sinne suuntautuvia säästöjä vastaan, ely-keskuksissa käydään yt-neuvottelut, niistä tulee rumaa jälkeä, VTT:ltä on irtisanottu ihmisiä ja niin edelleen. Ne, jotka samanaikaisesti syyttävät hallitusta siitä, että se ei ole riittävästi ryhtynyt toimiin valtiontalouden tasapainottamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi myös valtion hallinnosta ja henkilöstömenoista, eivät mielestäni voi sitten seuraavassa puheenvuorossaan arvostella tehtyjä säästöpäätöksiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia valtion eri laitoksissa ja yhteisöissä. – Herra puhemies! Jatkan muutaman minuutin pöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Herra puhemies! Olin sanomassa, että lapsilisiin on jouduttu tekemään säästöjä, kuten on eri puolille yhteiskuntaa jouduttu tekemään. Näitä ei ole ollut mukava tehdä, eikä niitä kukaan ole halunnut, mutta kun miljardeilla edelleen velkaannutaan joka vuosi ja näin jätetään velkaa lapsillemme ja heidän lapsilleen, niin on kyllä vastuullista politiikkaa se, että pyritään ikäviäkin ja kipeitäkin säästöjä tekemään.

No, sen jälkeen kun oli pystytty Kataisen hallituksessa sopimaan lapsilisäleikkauksesta – vähän yli 100 miljoonaa euroa – niin oli mielestäni tarpeetonta, että sitten Stubbin hallituksessa ryhdyttiin tätä leikkausta kompensoimaan ja päädyttiin nyt esillä olevaan erittäin monimutkaiseen ja byrokratian osalta kalliiseen lapsivähennysmalliin. Tämä ratkaisu ei kyllä kiitosta ansaitse. Jos kerta katsottiin, että lapsilisiä ei ollutkaan tarve leikata 110:tä miljoonaa vaan että riittää, että niitä leikataan 40 miljoonaa, niin sitten olisi ollut parempi pienentää tätä lapsilisäleikkausta siihen 40 miljoonaan kuin kehittää tällainen monimutkainen verovähennysmalli, jonka kohtaanto myös on osin epäoikeudenmukainen, kuten edustaja Lohikin täällä kertoi. Kuten kaikki tiedämme, tämä verovähennysmalli kehitettiin sen vuoksi, että pysyttäisiin kehyksissä, eli käytännössä kierrettiin kehyssääntöä tällaisella verovähennyksellä. Erittäin valitettavaa, että täällä eduskunnassa hallituspuolueiden ryhmien välisissä neuvotteluissa ei löytynyt yhteisymmärrystä siitä, että olisi mieluummin pienennetty vastaavasti tätä lapsilisäleikkausta, kun pienennykseen kerta Stubbin hallituksen neuvotteluissa päädyttiin, ja olisi etsitty sitten vastaavat säästöt jostain muualta. Kun puhutaan kuitenkin yli 50 miljardin euron menoista, niin osoitti mielestäni huonoa kykyä löytää säästöjä se, että hallituspuolueiden ryhmien neuvotteluissa tätä 70 miljoonan euron säästöä ei pystytty yhdessä löytämään ja sopimaan.

Herra puhemies! Lopuksi totean yleisesti, että kaikki me tiedämme, että Suomi nousee tästä suosta vain työnteolla ja yrittämällä. Suomi nousee vain sillä, että tehdään enemmän työtä, ei sillä, että tehdään vähemmän työtä, kuten vasemmistoliitto uskoo. Tätä työnteon ja yrittäjyyden kautta syntyvää työnteon tulosta, työn hedelmiä, voidaan ja pitääkin jakaa verotuksella myös yhteisiin tarkoituksiin, yhteiseksi hyväksi. Mutta sellainen kuvitelma ei pitkän päälle toimi, jota tuolla vasemmalla elätellään, että viime kädessä nämä valtion menot voidaan rahoittaa verotuksella, ja jos eivät verot riitä, niin korotetaan veroja. Eli verotus ei ole se keino, millä Suomi nousee, vaan työnteko ja yrittäminen on se keino. Verotus on vain keino, jolla osa työnteon ja yrittämisen hedelmistä voidaan ja tuleekin käyttää yhteiseksi hyväksi. Jos te, veljet vasemmalla, kuvittelette, että kyllä Suomi saa kaikki menonsa hoidettua, kun vain verotusta kiristetään, niin jos meidän veroaste on nyt noin 44 prosenttia, niin luuletteko te, että jos meidän veroaste olisi 54 prosenttia tai 64 prosenttia tai 74 prosenttia tai 84 prosenttia, niin sitten kaikilta näiltä ikäviltä säästöiltä vältyttäisiin ja kaikki mahdolliset tulonsiirrot ja palvelut ja julkiset menot voitaisiin virittää huippuunsa? Ei se näin toimi. Kyllä verotuksella on myös vaikutuksia perheiden, yksilöiden, yritysten käyttäytymiseen. Ja se, että veroastetta vain kiristettäisiin, ei tarkoita, että verotulot vain nousisivat. Tätä voitte tykönänne miettiä.

Kun työnteko ja yrittäminen on niin keskeistä Suomen talouden kasvun ja sitä kautta työpaikkojen synnyn kannalta ja myös hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen säilyttämiseksi, niin minä yleisellä tasolla ja pidemmällä aikavälillä haluan puhua kyllä työnteon verottamisen keventämisen puolesta. En ymmärrä, miksi juuri työntekoa pitää verottaa enemmän kuin oikeastaan mitään muuta. Täällä kannettiin huolta metsänomistajien verottamisesta – 30 prosenttia – ja kannetaan milloin mistäkin, mutta mitään ei Suomessa veroteta niin tiukasti kuin työntekoa. Itse toivoisin, että pitemmän päälle voitaisiin nimenomaan työnteon verottamisessa päästä nykyistä kohtuullisempaan tilanteeseen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Niin, nyt on kyllä veli vasemmalta seuraavana puheenvuorossa elikkä edustaja Myllykoski.

 

TORSTAINA 4. LOKAKUUTA 2012 kello 16.02

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että nimenomaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamisella voidaan työuria pidentää myös sieltä keskeltä ja myös sieltä loppupäästä. Samalla mielestäni pitää voida käydä kiihkotonta keskustelua siitäkin, että jos meillä on esimerkiksi yrittäjä, jolla on kaksi työntekijää palveluksessaan, onko se ihan ongelmattomasti oikein, että kaikki riskit työntekijöiden sairastumisesta ovat tämän yrittäjän piikissä eivätkä lainkaan asianomaisen työntekijän itsensä piikissä. Yllätyin siitä, että edustajat Soini ja Tiilikainen, joiden olen luullut edustavan yrittäjäystävällistä katsantokantaa, eivät tähän kiihkottomaan keskusteluun ole kypsiä.Mitä sitten tulee edustaja Filatovin puheenvuoroon työn linjasta: Hän heti rupesi puhumaan työllistämismäärärahoista. Me taas puhumme siitä, miten voidaan talouskasvua edistää ja sitä kautta edellytyksiä luoda sille, että syntyy aitoja, uusia työpaikkoja. (Puhemies koputtaa) Tähän liittyen kysyn: mitä hallitus on tehnyt ja on tekemässä sen hyväksi, että työnteko, pienipalkkainenkin työnteko, (Puhemies: Arvoisa edustaja, olette nyt runsaasti yliajalla, toisin kuin yleensä olette puheenvuoroissanne!) väliaikainenkin työnteko, olisi aina kannattava vaihtoehto joutenoloon verrattuna?

Puhemies Eero Heinäluoma: Kiinnitän kaikkien edustajien huomiota tähän aikarajoitukseen, jotta mahdollisimman moni ehtii puhua. On kohteliasta pysyä tämän minuutin aikarajan puitteissa.

 

TORSTAINA 11. MAALISKUUTA 2010 kello 16.01

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Työllisyys paranee parhaiten talouskasvun kautta, ja sitä pitäisi edistää muun muassa palkkaratkaisuilla. Mutta ei. Satamissa kuvitellaan, että Akt on tärkeämpi kuin bkt, ja samaan aikaan yritysjohtajat ahnehtivat itselleen uusia optio-ohjelmia. Tässä Kauppalehdessä joulukuulta lukee, että optio-ohjelmia tehdään entistä vauhtia. Se on pöyristyttävää, että tässä pörssikurssien alhossa tehdään uusia optio-ohjelmia, jotta voidaan juhlia muutaman vuoden päästä suuria optiovoittoja.Pääministeri Vanhanen, te tapaatte tänään työurien pidentämisen merkeissä työmarkkinaosapuolia. Eikö mitään olisi tehtävissä, että työmarkkinoilla molemmat osapuolet, johto ja työntekijät, palkansaajat, enemmän osoittaisivat vastuullisuutta ja näkisivät, miten tänä päivänä ja nyt tarvitaan yhteisvastuun tunnetta ja tekoja? (Välihuutoja)